During these testing times we have decided to start up our Player of the Week feature once more, so that you can get to know our players even though you're unable to watch them play at this time.
We start with none other than our Chairman supreme and Flanker extraordinaire: Olli Värtö!
Hei Olli! Olet yksi seuran perustajajäsenistä, niin kuinka päädyit rugbyn pariin ?
Moi! Vuosia sitten eräs lajia harrastanut tuttava muutti tänne ja innokkaana halusi esitellä rugbia. En aijemmin ollut harrastanut joukkuelajeja ja rugby ajatuksena vaikutti mielenkiintoiselta, joten nämä seikat veti aluksi puoleensa. Tuolloin ei vielä ollut seuraa pystyssä ja silloin porukassa pyörineet oli jokainen ensikertalaisia. Kuitenki treenit oli hauskoja, joka kerralla oli jotakin uutta ja harjoittelu tuntu minusta pysyvän aina sillä tapaa tuoreena, ettei meiningistä tullu pitkästyttävää. Viihdyn edelleen lajissa ja syy on varmaankin se, että se on hieno ulkoilmalaji ja se on onnistunut pitämään samanlaisen leikkikenttätunnelman kaikki nämä vuodet.
Mikä on rugbypäivässä parasta; Onko se enemmänkin peli vai sosiaalinen puoli?
Yleensä koko pelipäivä on hieno kokemus! Peliaamuna alkaa heti sellanen vaivaava jännitys, joka lähtee purkautumaa pikkuhiljaa, kun joukkuetovereiden kanssa nähää. Viimeistää ensijännitys katoaa pelin ensimmäisten minuuttien aikana, jolloin pääsee ainoastaan keskittymään otteluun. Ja eihän pelistäkään voi nauttia, jos se olis pelkkää suorittamista. Molemmilla puoliajoilla tuo oma mielikela käy läpi kaikennäköstä fiilistä. Pelikin on oikeestaan typistetympi versio koko päivästä ja nimenomaan sitä varten me harjoitellaankin, joten ennen kaikkea ite peliä odotan eniten. Kentältä on mukava poistua, kun tietää antaneensa parhaansa. Sosiaalista puoltakaan ei tietty voi sivuuttaa kokonaan, koska jokainen illanvietto pelin jälkeen on ollu hemmetin hauskaa.
Yhtenä seuran kokeneimmista pelaajista, mikä on sinun parhain muisto sinun kaikkein ensimmäisestä rugbyottelusta?
Ennen ensimmäistä peliä oli kyllä sellanen valtava jännitys, että mihin sitä oikeen on nyt joutunu, koska ei meillä silloin ollut mitään harkkamatseja ennen sitä eikä harjoituksissakaan oltu pystytty luomaan aivan pelinomaisia tilanteita. Mutta ekasta matsista jäi erityisesti mieleen, kun viimeset pelin minuutit väännettiin pelkästään scrumia. Aina siinä meni jotain pieleen eikä kukaan tuntunut tietävän miks ja jokaisella uusinnalla mittely vaan tuntu kiristyvän. Monta kertaa otettiin uusiks, eikä kumpikaa kyenny etenemään. Jälkikäteen kelasin sitä ja mietin, miten humoristine tilanne se on ollu: backit vaa seisoo ja kattoo ku forwardit tekee oikeita töitä.
--------------------------
You were one of the founding members of SSRC, what made you want to get into rugby and why?
Years ago a friend of mine who had played rugby moved into the area and wanted to introduce it. I hadn´t played any team sports before and rugby sounded interesting to me so these two things were the main reasons why I joined up. Back then we didn´t have a club established and almost everyone was a first-timer. Regardless, the training sessions were fun, each time there was something new for us to do, and to me the practices seemed to remain always fresh so that it didn't become boring. I still enjoy rugby, the reason for that I think is because it´s a great outdoors- sport and even after these years it still has that playground feeling.
What´s your favourite part about a rugby day? Match or social?
Usually the whole game day is a great experience! During the morning I get this haunting tension, which starts to settle when I meet with the team. The suspense is all gone during the first minutes of the game when I can finally get into the game and you couldn't really enjoy the game at all if it was only about performing. I have all kinds of emotions running through my head during the game. In a way the game is a more compressed version of the whole day and it´s the reason we practice so that is why the match is the best part of the day for me. I feel good when I know I´ve given my best on the pitch, but of course I can't put aside the social aspect of the day because every third half has been a blast.
As one of the more experienced players in the club, what is your fondest memory from your first ever rugby match?
I remember being very nervous before my first game and thinking what have I gotten myself into, because back then we didn't have warm up matches before the season and we couldn't really create game-like scenarios in training sessions. The thing I remember most clearly is when we were playing the last minutes of the game and all we did was scrumming. On every reset there was something going wrong and no one seemed to know why or what it was and every scrum was more intense than the previous one. We had multiple scrums and neither pack had the strength to move forward. Afterwards I thought to myself how hilarious the situation was, the backs just standing there on the pitch looking at the forwards doing hard work.
